Ei hassumpi, kyllähän Audi hyvännäköisiä autoja tekee. S-Line paketti kyllä parantaa vielä lookkia.
Pentti Perusteuvon osio:
Eikö tämä nyt ole kuitenkin vähän tarpeetonta? Okei sentäs enemmän järkeä, kuin edellisessä 2-ovisessa "mulkku-mobiilissa", mutta olisihan tätäkin ökymerkkiä saanut ihan etuvetoisena ja järkevällä moottorilla. Lisää vain kulutusta joku neliveto, eikä sillä tee oikeasti mitään. Avensista saa farmarina ja...Kiitos Pentti taas (suht ennalta-arvattavasta) asiantuntijalausunnosta, mutta eiköhän mennä eteenpäin.
Ensi tunnelmat:
Olin kyllä melkein vannonut sen S4:n jälkeen, etten enää Audia osta, mutta merkin suosion ja hintaluokankin huomioon ottaen ajattelin, että oli käynyt huono tsägä aikaisemmin. Eikä koko merkkiä voi, eikä saakaan tuomita yhden huonon yksilön vuoksi vaan Audi ansaitsi toisen mahdollisuuden. Onneksi sai sen, nimittäin uskoni Audeihin palautui tämän ansiosta.
Aika sulavalinjainen perhelimusiini ja sisusta on kyllä erityisen hieno. Mukava paikka istua ja katsella hienoa mittaristoa. Ihan avaimesta pitää kääntää, kun tässä yksilössä ei valitettavasti Keyless Go:ta ollut. Virrat päälle ja...se halvatun keltainen vieterinkuva, eli HEHKU näkyy muutaman sekunnin, "teknista etumatkaa" eikös se niin pitänyt Audilla olla? Noh tuosta kammottavasta takaiskusta kun toivuin, niin kone käyntiin, kuulostaa kabiiniin oikein sivistyneen hiljaiselta. Ohjaus tuntuu todella löysältä, joka on tietysti ihan hyvä parkkipaikalla, mutta mites vakavassa ajossa. Itseasiassa ihan hyvin, on se aika löysän oloinen, mutta äkkiä tottuu siihenkin. Tässä autossa on nimittäin vain S-Line ulkonäköpaketti, ei alustaa...onneksi, nimittäin mukava ja hiljainen kyyti oli se mitä "tuplaikkunoin" varustetulta A6:lta odotinkin.
19" S-Line vakiovanteet Michelinin 255 kumeilla ympäriinsä.
Tarkempaa arvostelua:
3.0 V6 TDI, 286Hp, 620Nm (Karalan softa, dpf tyhjä) Ajettu ostettaessa: 192000Km
Ilmeisesti Günther on ajanut Saksassa tällä ilman käsiä ja leijunut penkissäkin bratwurst päästöjen kannattamana, kun mitään käytönjälkiä ei näy missään! (eikä onneksi hajujakaan edelliseen liittyen:) Tuntuu ihan uudelta autolta, vaikka kolmen vuoden iässä sillä on ehditty kellottaa Saksassa 192TKm ainoan omistajan toimesta.
Ulospäin tämäkin kuulostaa naku nakulta, siitä ei dieseli näytä pääsevän eroon, mutta sisälle oikein hiljainen ja kaasua polkaistessa murisee muistuttaen, että kyllä täältä ihan oikea moottori löytyy.
Quattro on tässä ja nykymuodossaan vetosuhteeltaan takapainotteisempi (40/60) verrattuna vanhaan fifty-fifty vetosuhteeseen. Tämän huomaa liukkaissa mutkissa huomattavasti parantuneena ajotuntumana ja paremmin ennakoitavissa olevana käytöksenä. Samassa neulansilmämutkassa talviliukkailla nastoilla oleva S4 puski keulaa kohti ulkokaarta, niin tämä isompi laiva kitkoilla meni itsevarmasti kaasulla ohjaten ja nopeammin nokka koko ajan oikeaan suuntaan osoittaen. Kehitystä on todellakin tapahtunut!
Vaihteisto:
Tiptronic 6-vaihdetta, ei DSG:tä oli yksi kriteeri, kun kerran Audia hankittiin. Onneksi tätä "isoa" myllyä ei vielä tässä vaiheessa saanut DSG:llä, vanha tiptronic kun omaa huomattavasti paremman luotettavuustilaston. Tässäkin suoralovinen laatikko, eli nappia pitää painaa jos haluaa kepin liikkuvan, mutta peukalo osuu ihan loogisesti kohdalleen keppiin tarttuessa.
Mukavat pehmeät vaihdot, todella mukavat, sopivat hyvin auton luonteeseen. Nopeammassa ajossa vaihdot tuntuvat vähän hitailta, mutta Sport asentoa kannattaakin käyttää jos haluaa nopeasti edetä. Silloin joutuu painamaan peukalolla nappia, että kepin saa Sport asentoon, mutta sitten ajo onkin suht ripeää ja laatikko pitää pienemmän pykälän päällä. 0-100km/h hoitui näillä tehoilla n.6+sekunnissa, mutta motariohituksissa liikkuminen on suhteessa vielä ripeämpää kiitos dieselin väännön.
Mukava muttei löysä, erittäin hyvä itseasiassa. Saksalaiset osaavat nämä hommat ja vaikka A6 on erittäin mukava matka-auto se ei petä "sporttisessa" ajossakaan, vaan hoitaa homman vakuuttavasti. Ei vello, eikä nojaa ovenkahvoihinsa, vaikkei urheiluauto olekaan. En kyllä kaivannut missään vaiheessa kovempaa S-line alustaa, sen verran hyvä ajaa tämä vakioalustakin.
Michelinin renkaat alkoivat olla lähellä loppuaan ja 255leveinä vetelivät urissa suht voimakkaasti ensi ajolla ja löysän ohjauksen takia sen todella huomasi. Ilmanpaineet kuntoon laitettuani tämä katosi melkein kokonaan lukuunottamatta pahimpia uria mitä "onnelan" tieverkosta nykyään löytyy. Kunnon pinnalla olevilla renkailla ei varmasti olisi ollut tuota pientäkään uraherkkyyttä, sitä en hetkeäkään epäile, sen verran laatupelin on Audi kasaan laittanut.
Talvirenkaiksi sain MPSMotorsin kautta uudet Michelinin kitkat todella edulliseen hintaan ja talvivanteiksi päädyttiin 17" S5 replica vanteisiin, jotka olivat kyydissä tasapainotettuina, kun Mika toi auton. Michelinit olivat 225/50R17 koossa ja luonnollisesti todella mukavat ajaa ja hiljaiset, mutta pitoa oli Quattrolla niin paljon, että jäiselläkin tiellä pystyi lähtemään ohitukseen kickdownilla ja vaihteisto Sport asennossa. Meno oli niin vakaata Quattrolla ja hyvillä renkailla, että kickdownia voi käyttää missä kelissä vaan ja jos sutimista joskus tapahtuukin, niin auto menee silti suoraan kuin juna, eikä kaasua tarvitse höllätä missään vaiheessa. Kuten kunnon nelivedon pitääkin siis!
Sisusta:
Suorastaan upea. Musta ja konjakinruskea nahka ja samat värit vastakkain tikkauksissa ovat upeassa kontrastissa keskenään. Oikeaa alumiinia olevat listat tuovat moderniutta muuten klassisen ylelliseen 2-väri nahkasisustaan ja kokonaisuus on upea. Työnjälki on myös moitteeton, tikkaukset näyttävät upeilta, paneelit täysin kohdillaan ja nappulat kuin kivilinnoituksia. Kaiuttimien ritilätkin on maalattu takaovissa konjakinruskeiksi, jotta ne jatkavat oviverhoilun ruskean nahan väriteemaa sulautuen täysin yhteen.
Recaron penkithän nämäkin tuntuivat olevan, saksalaiset käyttävät paljon niitä, vaikkei aina sitä mainostetakaan erillisillä teksteillä. Kattavat sähkösäädöt kuskin ja matkustajan penkeissä takaavat hyvän ajoasennon ja penkit ovat oikein mukavat, muistipaikkoja ei tässä yksilössä valitettavasti ollut. Mukavuudestaan huolimatta sivuttaistuessakin löytyy, eikä penkissä valu, vaikka rallia ajaisi. Takapenkit ovat aika kovat, mikä tuli huomattua edellisessäkin Audissa.
Ilmeisesti Günther on ajanut Saksassa tällä ilman käsiä ja leijunut penkissäkin bratwurst päästöjen kannattamana, kun mitään käytönjälkiä ei näy missään! (eikä onneksi hajujakaan edelliseen liittyen:) Tuntuu ihan uudelta autolta, vaikka kolmen vuoden iässä sillä on ehditty kellottaa Saksassa 192TKm ainoan omistajan toimesta.
Ulospäin tämäkin kuulostaa naku nakulta, siitä ei dieseli näytä pääsevän eroon, mutta sisälle oikein hiljainen ja kaasua polkaistessa murisee muistuttaen, että kyllä täältä ihan oikea moottori löytyy.
Quattro on tässä ja nykymuodossaan vetosuhteeltaan takapainotteisempi (40/60) verrattuna vanhaan fifty-fifty vetosuhteeseen. Tämän huomaa liukkaissa mutkissa huomattavasti parantuneena ajotuntumana ja paremmin ennakoitavissa olevana käytöksenä. Samassa neulansilmämutkassa talviliukkailla nastoilla oleva S4 puski keulaa kohti ulkokaarta, niin tämä isompi laiva kitkoilla meni itsevarmasti kaasulla ohjaten ja nopeammin nokka koko ajan oikeaan suuntaan osoittaen. Kehitystä on todellakin tapahtunut!
Aika kompakti tuo V6, minkä ansiosta keulan ei tarvitse olla ylipitkä ja muuhun autoon jääkin tilaa reilusti.
Tuplaputket ja S-line verkkoa.
Vaihteisto:
Tiptronic 6-vaihdetta, ei DSG:tä oli yksi kriteeri, kun kerran Audia hankittiin. Onneksi tätä "isoa" myllyä ei vielä tässä vaiheessa saanut DSG:llä, vanha tiptronic kun omaa huomattavasti paremman luotettavuustilaston. Tässäkin suoralovinen laatikko, eli nappia pitää painaa jos haluaa kepin liikkuvan, mutta peukalo osuu ihan loogisesti kohdalleen keppiin tarttuessa.
Mukavat pehmeät vaihdot, todella mukavat, sopivat hyvin auton luonteeseen. Nopeammassa ajossa vaihdot tuntuvat vähän hitailta, mutta Sport asentoa kannattaakin käyttää jos haluaa nopeasti edetä. Silloin joutuu painamaan peukalolla nappia, että kepin saa Sport asentoon, mutta sitten ajo onkin suht ripeää ja laatikko pitää pienemmän pykälän päällä. 0-100km/h hoitui näillä tehoilla n.6+sekunnissa, mutta motariohituksissa liikkuminen on suhteessa vielä ripeämpää kiitos dieselin väännön.
2-väriteema toistuu ratissakin, ruskea tikkaus mustalla nahalla.
Alusta:Mukava muttei löysä, erittäin hyvä itseasiassa. Saksalaiset osaavat nämä hommat ja vaikka A6 on erittäin mukava matka-auto se ei petä "sporttisessa" ajossakaan, vaan hoitaa homman vakuuttavasti. Ei vello, eikä nojaa ovenkahvoihinsa, vaikkei urheiluauto olekaan. En kyllä kaivannut missään vaiheessa kovempaa S-line alustaa, sen verran hyvä ajaa tämä vakioalustakin.
Michelinin renkaat alkoivat olla lähellä loppuaan ja 255leveinä vetelivät urissa suht voimakkaasti ensi ajolla ja löysän ohjauksen takia sen todella huomasi. Ilmanpaineet kuntoon laitettuani tämä katosi melkein kokonaan lukuunottamatta pahimpia uria mitä "onnelan" tieverkosta nykyään löytyy. Kunnon pinnalla olevilla renkailla ei varmasti olisi ollut tuota pientäkään uraherkkyyttä, sitä en hetkeäkään epäile, sen verran laatupelin on Audi kasaan laittanut.
Vakiovanteet ovat hyvän näköiset ja laadukkaat, vakaa mukava meno, ei tärinöitä.
Talvirenkaiksi sain MPSMotorsin kautta uudet Michelinin kitkat todella edulliseen hintaan ja talvivanteiksi päädyttiin 17" S5 replica vanteisiin, jotka olivat kyydissä tasapainotettuina, kun Mika toi auton. Michelinit olivat 225/50R17 koossa ja luonnollisesti todella mukavat ajaa ja hiljaiset, mutta pitoa oli Quattrolla niin paljon, että jäiselläkin tiellä pystyi lähtemään ohitukseen kickdownilla ja vaihteisto Sport asennossa. Meno oli niin vakaata Quattrolla ja hyvillä renkailla, että kickdownia voi käyttää missä kelissä vaan ja jos sutimista joskus tapahtuukin, niin auto menee silti suoraan kuin juna, eikä kaasua tarvitse höllätä missään vaiheessa. Kuten kunnon nelivedon pitääkin siis!
Sisusta:
Suorastaan upea. Musta ja konjakinruskea nahka ja samat värit vastakkain tikkauksissa ovat upeassa kontrastissa keskenään. Oikeaa alumiinia olevat listat tuovat moderniutta muuten klassisen ylelliseen 2-väri nahkasisustaan ja kokonaisuus on upea. Työnjälki on myös moitteeton, tikkaukset näyttävät upeilta, paneelit täysin kohdillaan ja nappulat kuin kivilinnoituksia. Kaiuttimien ritilätkin on maalattu takaovissa konjakinruskeiksi, jotta ne jatkavat oviverhoilun ruskean nahan väriteemaa sulautuen täysin yhteen.
Recaron penkithän nämäkin tuntuivat olevan, saksalaiset käyttävät paljon niitä, vaikkei aina sitä mainostetakaan erillisillä teksteillä. Kattavat sähkösäädöt kuskin ja matkustajan penkeissä takaavat hyvän ajoasennon ja penkit ovat oikein mukavat, muistipaikkoja ei tässä yksilössä valitettavasti ollut. Mukavuudestaan huolimatta sivuttaistuessakin löytyy, eikä penkissä valu, vaikka rallia ajaisi. Takapenkit ovat aika kovat, mikä tuli huomattua edellisessäkin Audissa.
Ensi näkymä, niiiiice.
Hitaasti ja arvokkaasti aukeava hanskalokero avataan keskikonsolin napista näytön oikealta puolelta, tämä hauska yksityiskohta jaksoi aina hymyilyttää, vaikka olisihan sitä perinteisestä kahvastakin jaksanut luukun avata:)
Musiikin kuunteluun löytyy Audin MMI ja sen liitännät. USB tikun olisi saanut kytkettyä erikseen ostettavalla piuhalla, mutta hanskalokerosta löytyy 2kpl SD/MMC korttipaikkoja ja näitä on hyvä käyttää. Ainakin 32Gb kortti toimi hienosti ja toisena 16Gb, yhteensä näihin mahtui jo niin monta "ämppäriä", ettei isompia kortteja tarvinnut erikseen lähteä ostelemaan. Äänenlaatu on Audissakin upea, kaiuttimia löytyy ja subbarikin on jemmattu johonkin.
Lisävarustelistalta löytyi myös "tuplaikkunat", joka käytännössä tarkoittaa paksumpia ikkunoita, eli auto on hiljaisempi sisälle. Tämä myös lisää nautintoa musiikinkuuntelusta, kun ulkomaailman äänet häiritsevät vähemmän. Bluetooth paritetulla puhelimella voi vastata ja soitella puheluita käyttämällä ratin kontrolleita tai keskikonsolin pyöritettävää nappia, eikä tarvitse huutaa, puhe kuuluu hiljaakin puhuttuna hyvin. Osoitekirjan kopioituasi Audin järjestelmään, soittajan tiedot näkyvät ruudulla pelkän numeron sijaan ja näitä voit selata ja soitella em.kontrolleista. Musiikkia ei saanut soitettua puhelimesta bluetoothin kautta, mutta muistikortit ovatkin paremmat äänilähteet.
Mukavat penkit ja sivuttaistuessakin löytyy.
Ilmastoinnissa on vanhanaikaisesti vain lämpötilasäätimet, eli kuten automaatti-ilmastoinnit yleensäkin se puhaltaa välillä täysillä kuumaa/kylmää, kunnes haluttu lämpötila on saavutettu. Toki voit säätää venttiileitä ja puhallustehoa pois naamasta, niin helpottaa tämäkin. Uskomatonta kyllä keskikonsolin venttiilit eivät tottele normaali ilmastoinnin nappeja, vaan niiden kuuma/kylmä hienosäätö pitää käydä säätämässä tietokoneen asetuksista alavalikon alavalikosta, joka tuntuu täysin typerältä idealta. Keskiasennossa toimivat suht pitkälle, mutta talvikylmillä jos haluat oikeasti lämmintä tai kesähikisenä oikeasti kylmää, pitää käydä tietokoneesta säätämässä keskiventtiilien lämpötila.
MPSMotors asennutti toiveestani tähänkin Eberin kaukosäätimellä Jyväskylässä ennen kuin auto toimitettiin minulle. Edellisessä Bemarissa Eberi oli ollut sen verran loistava, että halusin sen jatkossakin autooni.
MPSMotors asennutti toiveestani tähänkin Eberin kaukosäätimellä Jyväskylässä ennen kuin auto toimitettiin minulle. Edellisessä Bemarissa Eberi oli ollut sen verran loistava, että halusin sen jatkossakin autooni.
Upean näköistä jälkeä, 2-väriteema löytyy myös matoista. Takapenkit ovat suht kovat takamukselle.
Käsiä ei tarvitse liata, kun sulkee takaluukun napista.
Tilaa löytyy kuin keskiluokkaisen tililtä verottajan käynnin jälkeen.
Omistaminen:
Kuten se kuuluisa Sveitsiläisen junan vessa, toimii. Etujarrupalat piti vaihtaa, kun tietokone ilmoitti niiden kulumisesta. Ajattelin, että voi voi mitähän ne tällaiseen laivaan maksavat, no itseasiassa töineen kaikkineen 130€ K-nummen First Stopilla, ei valittamista todellakaan! Perushuolto ehti myös tulla vastaan jonkin ajan päästä ja tämä oli 300€ samassa paikassa, ei huonosti, kun koneeseen menee jotain 8,5L öljyä ja kaikki suodattimet mukana, eikä näitä huoltoja ole kuin n.30TKm välein.
Moottorivalon syttyminen kyllä saa ruikulit housuun säikäytyksellään, mitä ihmettä, kaikki toimii, tehot tallella ja tuntuu normaalilta ja yhtäkkiä valo syttyi? Heti katsomaan vikakoodit ja syynä on "riittämätön paine pakokaasun uudelleenkierrätykselle, EGR venttiili". No eipä haittaa mitään, kun koko EGRllä ei ole mitään virkaa, kun DPF on tyhjä. Softaan normaalisti jätetään vielä puoliksi EGR venttiili auki (jottei se jäädy talvella yms, jos sille tulee käyttöä joskus tulevaisuudessa), niin oli tässäkin, eli turha herja, vikakoodit nollattiin ja ei kun ajoon. (Myöhemmin softaa muutettiin niin, että EGR on ohitettu kokonaan, eikä sen takia tule enää mitään herjaa). Ei siis vikaa autossa!
Mittaristosta tulee jotenkin yksityiskone mieleen, liekö ideakin? Näyttö saisi olla isompi, grafiikat ovat kyllä hienoja. Mittarien välissä oleva pieni värinäyttö on kätevä, siinä näkyy navin ohjeet ja kappaleiden nimet yms.
Kulutuslukemat näyttävät olevan Audissa jonkun randomgeneraattorin takana, nimittäin ajotietokone näytti yleensä 6,7l, 7,2l tai 8,2l tai jotain siltä väliltä, mutta kun täyden tankin tankattuaan suorittaa laskutoimitukset kilometrien mukaan totuus oli aina jotain muuta. Yleensä todellinen kulutus oli 8,6l tai 9,6l tai yhden kerran jopa 7,4l. Tarkistin varmuudeksi manuaalista, että varmasti tulee käytettyä oikeaa ajotietokoneen näyttöä ja käytettyä muutenkin oikein, ajotapani ja reittinikin olivat kuitenkin samat, kuten renkaat ja ilmanpaineetkin. Kollegani sanoikin (VAG:lla itse ajava) naureskellen, että "ei se oikein näytäkään, ne ovat VAG kulutuslukemia, ei mitään tekemistä todellisuuden kanssa".
Takaikkunat oli saksalaiseen tapaan tummennettu.
Käytännöllinen luksuslimusiini, varma menossaan liukkaillakin teillä, hiljainen ja mukava. Tilaa löytyy niin kabiinista kuin takakontistakin, enemmän kuin mistään aikasemmin omistamastani. Luotettavaa luksuskyytiä. Eipä tästä mitään sen enempää sanottavaa, eikä mitään pahaa.
No miksi sitten vaihdoin tämänkin pois? Koska edellinen Bemari dieselraketti oli sekin luotettava, kuin sveitsiläisen junan vessa ja vielä liikkui, kuin ohjus ja ajettavuus oli ihan omassa luokassaan. Tiesin, että tämä A6 tulisi olemaan väliaikainen siihen asti, että unelmapelini 535xd tulisi hintaluokassaan enemmän saataville. Hieno yksilö löytyikin Saksasta Mikan toimesta seuraavana kesänä, eli seuraava etappi: BMW 535xd M-Sport -2012
