"Toinen tuleminen, perheen luksuspikajuna" Audi A6 3.0TDI Quattro S-Line -2011

Ei hassumpi, kyllähän Audi hyvännäköisiä autoja tekee. S-Line paketti kyllä parantaa vielä lookkia.

Pentti Perusteuvon osio:

Eikö tämä nyt ole kuitenkin vähän tarpeetonta? Okei sentäs enemmän järkeä, kuin edellisessä 2-ovisessa "mulkku-mobiilissa", mutta olisihan tätäkin ökymerkkiä saanut ihan etuvetoisena ja järkevällä moottorilla. Lisää vain kulutusta joku neliveto, eikä sillä tee oikeasti mitään. Avensista saa farmarina ja...Kiitos Pentti taas (suht ennalta-arvattavasta) asiantuntijalausunnosta, mutta eiköhän mennä eteenpäin.

Ensi tunnelmat:

Olin kyllä melkein vannonut sen S4:n jälkeen, etten enää Audia osta, mutta merkin suosion ja hintaluokankin huomioon ottaen ajattelin, että oli käynyt huono tsägä aikaisemmin. Eikä koko merkkiä voi, eikä saakaan tuomita yhden huonon yksilön vuoksi vaan Audi ansaitsi toisen mahdollisuuden. Onneksi sai sen, nimittäin uskoni Audeihin palautui tämän ansiosta.

Aika sulavalinjainen perhelimusiini ja sisusta on kyllä erityisen hieno. Mukava paikka istua ja katsella hienoa mittaristoa. Ihan avaimesta pitää kääntää, kun tässä yksilössä ei valitettavasti Keyless Go:ta ollut. Virrat päälle ja...se halvatun keltainen vieterinkuva, eli HEHKU näkyy muutaman sekunnin, "teknista etumatkaa" eikös se niin pitänyt Audilla olla? Noh tuosta kammottavasta takaiskusta kun toivuin, niin kone käyntiin, kuulostaa kabiiniin oikein sivistyneen hiljaiselta. Ohjaus tuntuu todella löysältä, joka on tietysti ihan hyvä parkkipaikalla, mutta mites vakavassa ajossa. Itseasiassa ihan hyvin, on se aika löysän oloinen, mutta äkkiä tottuu siihenkin. Tässä autossa on nimittäin vain S-Line ulkonäköpaketti, ei alustaa...onneksi, nimittäin mukava ja hiljainen kyyti oli se mitä "tuplaikkunoin" varustetulta A6:lta odotinkin. 

19" S-Line vakiovanteet Michelinin 255 kumeilla ympäriinsä.

Tarkempaa arvostelua:

3.0 V6 TDI, 286Hp, 620Nm (Karalan softa, dpf tyhjä) Ajettu ostettaessa: 192000Km
Ilmeisesti Günther on ajanut Saksassa tällä ilman käsiä ja leijunut penkissäkin bratwurst päästöjen kannattamana, kun mitään käytönjälkiä ei näy missään! (eikä onneksi hajujakaan edelliseen liittyen:) Tuntuu ihan uudelta autolta, vaikka kolmen vuoden iässä sillä on ehditty kellottaa Saksassa 192TKm ainoan omistajan toimesta.
Ulospäin tämäkin kuulostaa naku nakulta, siitä ei dieseli näytä pääsevän eroon, mutta sisälle oikein hiljainen ja kaasua polkaistessa murisee muistuttaen, että kyllä täältä ihan oikea moottori löytyy.
Quattro on tässä ja nykymuodossaan vetosuhteeltaan takapainotteisempi (40/60) verrattuna vanhaan fifty-fifty vetosuhteeseen. Tämän huomaa liukkaissa mutkissa huomattavasti parantuneena ajotuntumana ja paremmin ennakoitavissa olevana käytöksenä. Samassa neulansilmämutkassa talviliukkailla nastoilla oleva S4 puski keulaa kohti ulkokaarta, niin tämä isompi laiva kitkoilla meni itsevarmasti kaasulla ohjaten ja nopeammin nokka koko ajan oikeaan suuntaan osoittaen. Kehitystä on todellakin tapahtunut!

Aika kompakti tuo V6, minkä ansiosta keulan ei tarvitse olla ylipitkä ja muuhun autoon jääkin tilaa reilusti.

Tuplaputket ja S-line verkkoa.

Vaihteisto:
Tiptronic 6-vaihdetta, ei DSG:tä oli yksi kriteeri, kun kerran Audia hankittiin. Onneksi tätä "isoa" myllyä ei vielä tässä vaiheessa saanut DSG:llä, vanha tiptronic kun omaa huomattavasti paremman luotettavuustilaston. Tässäkin suoralovinen laatikko, eli nappia pitää painaa jos haluaa kepin liikkuvan, mutta peukalo osuu ihan loogisesti kohdalleen keppiin tarttuessa.
 Mukavat pehmeät vaihdot, todella mukavat, sopivat hyvin auton luonteeseen. Nopeammassa ajossa vaihdot tuntuvat vähän hitailta, mutta Sport asentoa kannattaakin käyttää jos haluaa nopeasti edetä. Silloin joutuu painamaan peukalolla nappia, että kepin saa Sport asentoon, mutta sitten ajo onkin suht ripeää ja laatikko pitää pienemmän pykälän päällä. 0-100km/h hoitui näillä tehoilla n.6+sekunnissa, mutta motariohituksissa liikkuminen on suhteessa vielä ripeämpää kiitos dieselin väännön.

2-väriteema toistuu ratissakin, ruskea tikkaus mustalla nahalla.

Alusta:
Mukava muttei löysä, erittäin hyvä itseasiassa. Saksalaiset osaavat nämä hommat ja vaikka A6 on erittäin mukava matka-auto se ei petä "sporttisessa" ajossakaan, vaan hoitaa homman vakuuttavasti. Ei vello, eikä nojaa ovenkahvoihinsa, vaikkei urheiluauto olekaan. En kyllä kaivannut missään vaiheessa kovempaa S-line alustaa, sen verran hyvä ajaa tämä vakioalustakin.
Michelinin renkaat alkoivat olla lähellä loppuaan ja 255leveinä vetelivät urissa suht voimakkaasti ensi ajolla ja löysän ohjauksen takia sen todella huomasi. Ilmanpaineet kuntoon laitettuani tämä katosi melkein kokonaan lukuunottamatta pahimpia uria mitä "onnelan" tieverkosta nykyään löytyy. Kunnon pinnalla olevilla renkailla ei varmasti olisi ollut tuota pientäkään uraherkkyyttä, sitä en hetkeäkään epäile, sen verran laatupelin on Audi kasaan laittanut.

Vakiovanteet ovat hyvän näköiset ja laadukkaat, vakaa mukava meno, ei tärinöitä.

Talvirenkaiksi sain MPSMotorsin kautta uudet Michelinin kitkat todella edulliseen hintaan ja talvivanteiksi päädyttiin 17" S5 replica vanteisiin, jotka olivat kyydissä tasapainotettuina, kun Mika toi auton. Michelinit olivat 225/50R17 koossa ja luonnollisesti todella mukavat ajaa ja hiljaiset, mutta pitoa oli Quattrolla niin paljon, että jäiselläkin tiellä pystyi lähtemään ohitukseen kickdownilla ja vaihteisto Sport asennossa. Meno oli niin vakaata Quattrolla ja hyvillä renkailla, että kickdownia voi käyttää missä kelissä vaan ja jos sutimista joskus tapahtuukin, niin auto menee silti suoraan kuin juna, eikä kaasua tarvitse höllätä missään vaiheessa. Kuten kunnon nelivedon pitääkin siis!

Sisusta:
Suorastaan upea. Musta ja konjakinruskea nahka ja samat värit vastakkain tikkauksissa ovat upeassa kontrastissa keskenään. Oikeaa alumiinia olevat listat tuovat moderniutta muuten klassisen ylelliseen 2-väri nahkasisustaan ja kokonaisuus on upea. Työnjälki on myös moitteeton, tikkaukset näyttävät upeilta, paneelit täysin kohdillaan ja nappulat kuin kivilinnoituksia. Kaiuttimien ritilätkin on maalattu takaovissa konjakinruskeiksi, jotta ne jatkavat oviverhoilun ruskean nahan väriteemaa sulautuen täysin yhteen.
Recaron penkithän nämäkin tuntuivat olevan, saksalaiset käyttävät paljon niitä, vaikkei aina sitä mainostetakaan erillisillä teksteillä. Kattavat sähkösäädöt kuskin ja matkustajan penkeissä takaavat hyvän ajoasennon ja penkit ovat oikein mukavat, muistipaikkoja ei tässä yksilössä valitettavasti ollut. Mukavuudestaan huolimatta sivuttaistuessakin löytyy, eikä penkissä valu, vaikka rallia ajaisi. Takapenkit ovat aika kovat, mikä tuli huomattua edellisessäkin Audissa.

Ensi näkymä, niiiiice.

Hitaasti ja arvokkaasti aukeava hanskalokero avataan keskikonsolin napista näytön oikealta puolelta, tämä hauska yksityiskohta jaksoi aina hymyilyttää, vaikka olisihan sitä perinteisestä kahvastakin jaksanut luukun avata:)

Musiikin kuunteluun löytyy Audin MMI ja sen liitännät. USB tikun olisi saanut kytkettyä erikseen ostettavalla piuhalla, mutta hanskalokerosta löytyy 2kpl SD/MMC korttipaikkoja ja näitä on hyvä käyttää. Ainakin 32Gb kortti toimi hienosti ja toisena 16Gb,  yhteensä näihin mahtui jo niin monta "ämppäriä", ettei isompia kortteja tarvinnut erikseen lähteä ostelemaan. Äänenlaatu on Audissakin upea, kaiuttimia löytyy ja subbarikin on jemmattu johonkin. 

Lisävarustelistalta löytyi myös "tuplaikkunat", joka käytännössä tarkoittaa paksumpia ikkunoita, eli auto on hiljaisempi sisälle. Tämä myös lisää nautintoa musiikinkuuntelusta, kun ulkomaailman äänet häiritsevät vähemmän. Bluetooth paritetulla puhelimella voi vastata ja soitella puheluita käyttämällä ratin kontrolleita tai keskikonsolin pyöritettävää nappia, eikä tarvitse huutaa, puhe kuuluu hiljaakin puhuttuna hyvin. Osoitekirjan kopioituasi Audin järjestelmään, soittajan tiedot näkyvät ruudulla pelkän numeron sijaan ja näitä voit selata ja soitella em.kontrolleista. Musiikkia ei saanut soitettua puhelimesta bluetoothin kautta, mutta muistikortit ovatkin paremmat äänilähteet.

Mukavat penkit ja sivuttaistuessakin löytyy.

Ilmastoinnissa on vanhanaikaisesti vain lämpötilasäätimet, eli kuten automaatti-ilmastoinnit yleensäkin se puhaltaa välillä täysillä kuumaa/kylmää, kunnes haluttu lämpötila on saavutettu. Toki voit säätää venttiileitä ja puhallustehoa pois naamasta, niin helpottaa tämäkin. Uskomatonta kyllä keskikonsolin venttiilit eivät tottele normaali ilmastoinnin nappeja, vaan niiden kuuma/kylmä hienosäätö pitää käydä säätämässä tietokoneen asetuksista alavalikon alavalikosta, joka tuntuu täysin typerältä idealta. Keskiasennossa toimivat suht pitkälle, mutta talvikylmillä jos haluat oikeasti lämmintä tai kesähikisenä oikeasti kylmää, pitää käydä tietokoneesta säätämässä keskiventtiilien lämpötila.
MPSMotors asennutti toiveestani tähänkin Eberin kaukosäätimellä Jyväskylässä ennen kuin auto toimitettiin minulle. Edellisessä Bemarissa Eberi oli ollut sen verran loistava, että halusin sen jatkossakin autooni.

Upean näköistä jälkeä, 2-väriteema löytyy myös matoista. Takapenkit ovat suht kovat takamukselle.

Takapenkeillä on hyvin tilaa, vaikka tällaisen vajaa 190cm kuskin takana. Takakontin saa sähköllä avattua kuskin oven napista tai kaukosäätimestä painaen tai toki kahvasta nykäistenkin, mutta sitten voi mennä kädet likaisiksi ja eihän sellainen rahvaanomaisuus käy laatuun. Tilaa takakontista löytyy sen verran paljon, että penkit kaadettuna Viron viinarallissa käypä peli ja sekä kuski, että matkustaja saavat ainakin puolen vuoden miedot ja vahvat juomat mukaan. Takakontin lattian alla on varapyörän sijaan pyöreä kaukalo, johon kyllä varapyöräkin mahtuisi, mutta menee siihen myös ainakin pari kassia tai ne väkevät viinat Virosta. Kaukalon alta löytyy sitten vielä kompura, jolla saa täytettyä renkaan hätätilanteessa.

Käsiä ei tarvitse liata, kun sulkee takaluukun napista.

Tilaa löytyy kuin keskiluokkaisen tililtä verottajan käynnin jälkeen.

Omistaminen:

Kuten se kuuluisa Sveitsiläisen junan vessa, toimii. Etujarrupalat piti vaihtaa, kun tietokone ilmoitti niiden kulumisesta. Ajattelin, että voi voi mitähän ne tällaiseen laivaan maksavat, no itseasiassa töineen kaikkineen 130€ K-nummen First Stopilla, ei valittamista todellakaan! Perushuolto ehti myös tulla vastaan jonkin ajan päästä ja tämä oli 300€ samassa paikassa, ei huonosti, kun koneeseen menee jotain 8,5L öljyä ja kaikki suodattimet mukana, eikä näitä huoltoja ole kuin n.30TKm välein.

Moottorivalon syttyminen kyllä saa ruikulit housuun säikäytyksellään, mitä ihmettä, kaikki toimii, tehot tallella ja tuntuu normaalilta ja yhtäkkiä valo syttyi? Heti katsomaan vikakoodit ja syynä on "riittämätön paine pakokaasun uudelleenkierrätykselle, EGR venttiili". No eipä haittaa mitään, kun koko EGRllä ei ole mitään virkaa, kun DPF on tyhjä. Softaan normaalisti jätetään vielä puoliksi EGR venttiili auki (jottei se jäädy talvella yms, jos sille tulee käyttöä joskus tulevaisuudessa), niin oli tässäkin, eli turha herja, vikakoodit nollattiin ja ei kun ajoon. (Myöhemmin softaa muutettiin niin, että EGR on ohitettu kokonaan, eikä sen takia tule enää mitään herjaa). Ei siis vikaa autossa!

Mittaristosta tulee jotenkin yksityiskone mieleen, liekö ideakin? Näyttö saisi olla isompi, grafiikat ovat kyllä hienoja. Mittarien välissä oleva pieni värinäyttö on kätevä, siinä näkyy navin ohjeet ja kappaleiden nimet yms.

Kulutuslukemat näyttävät olevan Audissa jonkun randomgeneraattorin takana, nimittäin ajotietokone näytti yleensä 6,7l, 7,2l tai 8,2l tai jotain siltä väliltä, mutta kun täyden tankin tankattuaan suorittaa laskutoimitukset kilometrien mukaan totuus oli aina jotain muuta. Yleensä todellinen kulutus oli 8,6l tai 9,6l tai yhden kerran jopa 7,4l. Tarkistin varmuudeksi manuaalista, että varmasti tulee käytettyä oikeaa ajotietokoneen näyttöä ja käytettyä muutenkin oikein, ajotapani ja reittinikin olivat kuitenkin samat, kuten renkaat ja ilmanpaineetkin. Kollegani sanoikin (VAG:lla itse ajava) naureskellen, että "ei se oikein näytäkään, ne ovat VAG kulutuslukemia, ei mitään tekemistä todellisuuden kanssa".

Takaikkunat oli saksalaiseen tapaan tummennettu.

Summa Summarum:
Käytännöllinen luksuslimusiini, varma menossaan liukkaillakin teillä, hiljainen ja mukava. Tilaa löytyy niin kabiinista kuin takakontistakin, enemmän kuin mistään aikasemmin omistamastani. Luotettavaa luksuskyytiä. Eipä tästä mitään sen enempää sanottavaa, eikä mitään pahaa.
No miksi sitten vaihdoin tämänkin pois? Koska edellinen Bemari dieselraketti oli sekin luotettava, kuin sveitsiläisen junan vessa ja vielä liikkui, kuin ohjus ja ajettavuus oli ihan omassa luokassaan. Tiesin, että tämä A6 tulisi olemaan väliaikainen siihen asti, että unelmapelini 535xd tulisi hintaluokassaan enemmän saataville. Hieno yksilö löytyikin Saksasta Mikan toimesta seuraavana kesänä, eli seuraava etappi: BMW 535xd M-Sport -2012

"Ohjus ekomoottorilla, tilava perheauto" BMW 335cdA M-Sport -2008

Darth Vaderin työauto? Ainakin liikkuu niinkuin Tie-fighter ja "huokuu pahuutta".

Pentti Perusteuvon osio: 2 ovea?!? Nyt on järki menetetty lopullisesti. Eikä noin matalalla keulalla pääse mihinkään ja voisiko noi vanteet olla yhtään isommat enää, noin vähän kumia ei varmasti ole mukava ajaa ja miksi sen tiisselinkin pitää olla noin järjetön viritys. Mulkuthan ajavat tällä merkillä, jotka kuvittelevat jot...

Autoihmiset lukekaa eteenpäin:

Ensi tunnelmat:
Vau! Reilu 2vuoden kärvistelyn halpisdieselien ratissa jälkeen tämä tuntui AUTOLTA jo sisään istuessani. Vaalea nahkasisusta, iso laajakuvanäyttö kojelaudassa, paksupuolainen m-sport ratti yms, joo'o, hienolta vaikuttaa. Jykevä on oikea sana, ohjaus on jykevä, alusta on jykevä, jokainen nappi ja paneeli on jykevä. Tätä ajetaan. Napista kone päälle ja ainoastaan ulkoapäin kuulee, että se on dieseli, sisälle kuulostaa isolta rivikutoselta, mikä se onkin. Mitään vanhanaikaisia hehkun valoja ei tässä ole, itseasiassa mistään et tiedä, että tämä on dieseli, ellet pysähdy ikkuna auki ja kuuntele tyhjäkäyntiä, eikä sekään sentäs kuulosta taksin ja traktorin luvattomalta lapselta. Bemari ilmeisesti "hehkuttaa" silloin, kun kosket ovenkahvaan ja Keyless Go avaa ovet, tai jos avaat ne napilla kakesta. Mitään ärsyttävää vanhanaikaista "hehkujousen" näköistä merkkiä ei edes ole, sekuntiakaan et joudu odottelemaan käynnistystä, mikään ei todellakaan paljasta tämän olevan dieseli.! Paitsi kulutuksen pienuus ja tajuton vääntö, vaikka toisaalta tätä luulisi bensa V8iksi sillä perusteella miten agressiivisesti se lähtee viivalta ja lyö sinut penkkiin kiinni. Hehkun lisäksi hyvästit voidaan jättää myös ns. turboviiveelle, tässä turboja on kaksi ja ne pauhaavat koko kierrosalueella, ilman viiveen viivettä.

Agressiivisen kaunis.

Tarkempaa arvostelua:

3.0 R6 BiTurbo diesel, 350HP, 750Nm (Karalan softa, DPF tyhjä).
Ajettu ostettaessa: 146000Km
Jumal***a!! pääsee suusta, kun silmät suurina ja selkä Recaron nahkajakkaraan uponneena ihmettelen "diesel sportin" kiihtyvyyttä. Kyllä lähtee! Tehdään yksi asia heti selväksi: tämä pystyy pyörimään rinkiä esim.ennen omistamani Audi S4:n ympärillä, millään kierrosalueella mikään tähän asti ajamani ei pärjäisi tälle chipatulle dieselohjukselle! Talviliukkaat ovat toki se poikkeus, kun tämä on takatuuppari, mutta Bemarin täydellinen 50/50 painojakauma ja loistava alusta tekevät tästä myös parhaan takavedon, jota olen ikinä ajanut. Enkä vitsaillut otsikossa tuosta perheautostakaan, teimme vaimon ja kahden pienen lapseni kanssa tällä vajaan 400km suuntaansa matkan anoppilaan ainakin 3krtaa. 2 niistä talvella, Brion rattaat takakontissa ja 2 aikuisen ja 2 lapsen puolentoista viikon tavarat. Kertoo jotain takakontin tilavuudesta. Kulutuslukema näytti 7.8L/100km raskaalla kaasulla poljetun koeajoni aikana ja yksi matkustaja kyydissä. Kotimatkalla Jyväskylästä pääkaupunkiseudulle ensimmäisen oman Bemarini kanssa kulutus näytti lopulta 5.6L/100km. Aika tuli vielä näyttämään, että Bemarin ajotietokone näyttää jopa desilleen oikein kulutuksen, mitä ei voi muista merkeistä sanoa.

Kyllä tämä hienolta ja laadukkaalta tuntuu, heti oven avatessa. Sitä se onkin.

Vaihteisto:
6-vaihteinen automaatti. Hyvä niin, sillä soppakauhaa saa hämmentää keittiössäkin ja KUNNON automaatti lähettää sinut tarvittaessa matkaan niin nopeasti, kuin auto kulkee. Toisin kuin itseään Häkkisen tasoiseksi manuaalin käyttäjäksi kuvitteleva lippispää LUULEE saavan sen kulkemaan. Mikäli kuitenkin tunnet pakottavaa tarvetta vatkata jotain kovaa ylös/alas (myös ajossa), niin VAIHDEkepin Sport asennolla voi vaihtaa ihan manuaalisestikin. :)
No joo ihan vakavasti, kyllähän manuaalit ovat hauskoja joissain peleissä, yleensä "pikku-sporteissa", jotka ovat hauskoja ajaa mutteivat kuitenkaan ihan raketteja.
Näyttää shifterin perusteella tutulta Bemmi-miehille/naisille, mutta tämä on uudempi ja kestävämpi malli vanhasta lootasta. Turha siitä sen enempää, Googlen käyttö varmasti onnistuu lukijalta, joka on tännekin asti osannut klikata.
Jykevä on tässäkin se oikea sana, vaihteet menevät mekaanisen tarkasti ja nopeasti paikalleen. Laatikko tottelee täysin miten sitä haluat ajaa, se vaihtaa iloisesti pienemmälle ja lyö sinut penkkiin kiinni jos polkaiset kaasua ripeästi. Jos taas haluat esim. ohittaa motarilla käyttäen korkeaa vääntömomenttia, niin tasaisella painalluksella pääset samalla vaihteella väännön aallolla ratsastaen mukavasti ohi.
Laatikko on ns.suoralovinen, siksi kepissä on etupuolella iso nappi, joka avaa lukituksen, kun haluat siirtää keppiä Park, Reverse, Neutral tai Drive asentoihin. Nappiin osuu loogisesti sormet, kun tartut keppiin, eli se ei pahemmin hämmennä esim. mersumiehiä/naisia, jotka ovat tottuneet napittomaan mutkittelevalla lovella oleviin vaihteistoihin.
Nappia ei paineta, kun haluaa Sport asennon päälle, vaan keppi lyödään vasemmalle D-asennosta. Erittäin fiksua, koska Sport asentoa kaipailee yleensä NOPEASTI ja napin painaminen hidastaisi tätä toimintaa. Kepin voi todellakin LYÖDÄ Sportille ja samaan aikaan jo lämäistä hanan tiskiin jos haluaa säikyttää matkustajansa, tai jossain piireissä ehkä tehdä jopa vaikutuksen kavereihin (Voi myös olla ettei enää ole kavereita tällaisen Bemarin oston jälkeen:).

Alusta:
M-Sport alusta on normiteillä ihan ok ajaa, mutta montuissa armoton, ei sentään yhtä pahasti, kuin suomalainen verottaja. On se oikeasti suht kova alusta. Ellet sitten aja nasta laudassa, jolloin se "liitää" monttujen yli, mutta "selkäni ei kestä hitaampaa ajoa" ei varmaan selityksenä kelpaa liikennepoliisille. Nopeilla mutkateillä m-sport alusta on kotonaan, iske vaihteisto Sport asentoon ja anna mennä. Vääntöä on niin tajuttomasti ja varsinkin Sport asennolla aina oikeassa paikassa, että mutkista poistumiseen riittää pelkkä isovarpaan pieni ojennus ja silti joudut roikkumaan ratissa, koska tässä kyydissä ainoa heikko lenkki sijaitsee penkin ja ratin välissä!

Sisusta:

Voit avata ovet vanhanaikaisesti kakella tai pitää vain avaimen taskussa. Tartu ovenkahvaan, niin lukot aukeavat, vedä kahvasta ovi auki ja pilariton ikkuna laskeutuu salamana pari senttiä, jotta kiinni laittaessa se menee hienosti kattotiivisteen sisäpuolelle. Oven suljettua ikkuna nousee takaisin kiinni ja turvavyö ojennetaan automaattisesti sivuverhoilun sisältä liukuvalla pienellä varrella, jotta sitä ei joudu kurkottamaan pitkältä selän takaa, kuten monissa coupeissa joutuu (Mersua lukuunottamatta, joka taisi keksiä ko. systeemin, ainakin ovat vuosikymmeniä sitä käyttäneet).
Mitään odottelua tai hehkun lamppuja ei ole ollenkaan, kuten ylempänä jo kerroin. Avaimeen ei tarvitse koskea missään vaiheessa, painat vain kojelaudasta Start nappia. BMW:llä on oltu sen verran kohteliaita, että eivät kehdanneet kopioida yksi yhteen Mersun coupeista tuttua turvavyönojennus keppiä, vaan tekivät omansa lenkin sijasta lätkämailan muotoiseksi ja tästä johtuen n.yksi kolmestakymmenestä kerrasta vyö lipeää "lavasta" pois ja joudut kaivamaan sen b-pilarin kohdalta, kuten "normi"autossa. Mersun coupeissa on varren päässä lenkki josta turvavyö menee läpi ja vyön lukko ei mahdu lenkistä, eli se ei voi päästä siitä pakoon, eikä vyön lipeämisestä näin ollen ole huolta.
Musiikkinautinnosta vastaa BMWn pro logic 7 ja soundit ovat upeat, kaiuttimia on monia ja subbari taisi löytyä kummankin etupenkin alta. Kuulemma jos kaiuttimen ottaa irti, niin sieltä löytyy Harman/Kardon merkki, mikä selittää hyviä soundeja. USB tikulle on paikka keskikonsolissa ja sattui silloin lojumaan 16Gb tikku ylimääräisenä, jonka täytin mp3:illa ja laitoin kiinni, avot. Isompikin tikku toimii kyllä, mutta yllätyksekseni ei tullut tarvetta, 16Gb stidille mahtui ihan tarpeeksi monta tuhatta "ämppäriä". Isosta näytöstä on helppo selailla biisilistoja ja iDriven "ylösalaisin oleva pieni kakkuvuoka" nappi on helppo käyttää. Takakontissa oli myös 6cd:n/dvd:n vaihtaja, kojetaulun cd soittimen lisäksi mutta eipä tullut ikinä käytettyä kokeilun jälkeen.

Ylellinen ja moderni. Split screenissä saat itse päättää mitä haluat näyttää kummalla näytöllä.

Navigaattori on harvinaisen fiksu, nimittäin oletusasetuksena SE PYSYY HILJAA ja saat nautiskella musiikistasi rauhassa. Navi näyttää pikku näytöllä oikealla puolella ison nuolen ja kadun-nimen ja etäisyyden käännökseen, kun taas isolla näytön puoliskolla voit pitää navigaattorin normaalin karttanäytön. Tai voit vaihtaa näiden paikat keskenään jos huvittaa. Löydät perille erinomaisesti noiden nuolien avulla, mutta jos jostain syystä haluat, että navi höpöttää ajo-ohjeita, niin saa nekin päälle. iDrive on muuten ihan helppo käyttää, sitä on turha kenenkään "vanhuksen" pelätä. Perustoiminnot onnistuvat ihan fyysisistä napeista, lämmitykset, radiot, cd:t yms, eikä iDriveä ole edes pakko käyttää jos on teknologisesti rajoittunut. Bluetooth puhelimen paritettua integroitu handsfree toimii hienosti ja puheluita voi hallita ratista tai iDrivesta, soittaja näkyy isolla näytöllä nimineen, kun on kopioinut osoitekirjan iDriveen.

Automaattisesti himmenevät peilit, valoautomatiikka, pyyhinautomatiikka jne kaikki toimivat oikeasti hienosti ja fiksusti, mutta taaskaan ei ole pakko käyttää jos teknologia pelottaa.

Vakio 19" M-Sport vanteet talvikiekoissa.

Perheautona tämä 2-ovinen oli yllättävän hyvä, no toki lasten laittaminen ja vyöttäminen turvaistuimiin takapenkille on hieman hankalampaa ilman takaovia.Onneksi Baijerin insinöörit ovat normaali penkkien taittamisen lisäksi laittaneet penkin eteen/taakse säätönapin myös selkänojien ulkoyläreunoihin, joten saat siirrettyä koko penkin eteen sähköisesti ulkoa seistessä takapenkille lasta laittaessa ja sitten voit liu'uttaa penkin takaisin, jotta itselläsi on taas tilaa mennä eteen istumaan. Tämä nappi toimii vain oven ollessa auki, jottei joku vitsiveikko voisi takapenkiltä siirtää kuskin istuinta ajon aikana...tämähän ei tietenkään tulisi kellään mieleenkään, eihän :) Kuskin penkissä on 2 muistipaikan nappia johon tallentuvat penkin, radion ja peilien säädöt. Ratin joutuu tässäkin säätämään manuaalisesti. Matkustajan puolella täydet sähkösäädöt, kuten kuskillakin, muttei muistipaikkoja, kuten yleensä tapana on.

Penkin sähkösäätöjen nappulat ja m-sport pakettiin kuuluvat ovilistat.

Trippimittarikin on liittynyt pimeälle puolelle.

Omistaminen:

Löysin tämän auton ihan nettiauto.comista, halusin 335:en, m-sportin ja sen uudemman koneen, jossa oli 177g päästöt.  Löytyi pienen Jyväskyläläisen autoliikkeen MPSMotorsin omistajan Mikan aikaisemmin itselleen ulkomailta hakema yksilö. Silloin en vielä aavistanut, että tästä tapaamisesta tulee niin hyvä kauppasuhde, että tätä kirjoittaessa minulla on kolmas auto menossa, jonka olen MPSMotorsin Mikalta tilannut. Mihinkään muuhun ennen käyttämääni autoliikkeeseen en ole jalallani astunut uudelleen, enkä astu.

Noh omistaminen siis: Helppoa ja hauskaa, lukuunottamatta paria kajahtanutta orkkisvannetta ja jumittunutta ajovalonpesintä. Normikulutus oli 6.7L/100Km kesällä jatkuvasti, vaikka ohitukset ja motarille menot hoidin yleensä Sport asennolla ja kickdownilla. Talvikiekoilla jatkuva kulutuslukema oli 7.2L/100Km. Ajotietokone piti desilleen paikkansa, joka ikinen kerta, tuli nimittäin laskettua kilometrien ja tankattujen litrojen mukaan ainakin kymmenkunta tankillista tarkistuksen vuoksi, joka kerta desilleen oikein.

Eberspächer naftalämmitin kaukosäätimellä on muuten oikein loistava, parinkin entisen Mersun webastot eivät ole oikein vakuuttaneet lämmitystehoillaan, mutta Eberissä riittää tehoa lämmittämään moottorin lisäksi auto sisältä lämpimäksi kovillakin pakkasilla. Tuuletuskin onnistuu kesällä ja kake on nopea ja looginen käyttää, vaikkakin rumempi kuin webaston vastaava.

Run flat renkaat ovat juurikin niin perseestä, kuin kaikki täysjärkiset sanovatkin. Ne ovat kovemmat, äänekkäämmät, niissä on huonompi pito, kalliimmat ja usein kalliimmat rengastyötkin normaali renkaisiin verrattuna. Ehkä olivat osasyynä siihen, että molemmat orkkis m-sport takavanteet alkoivat vuotaa murtuman takia reilu vuoden sisällä, puolen vuoden väliajoin. Maahantuojan mukaan "näitä on jonkin verran mennyt, nämä vanteet ovat niin pirun kovat", no yhdistettynä kovaan m-sport alustaan ja vielä run flatteihin, niin ehkä syy on siinä. Missään perunapellolla ei tullut todellakaan ajeltua, kun tällä alustalla halusi todellakin kiertää kaikki töyssyt. MPSMotorsilta sain ensimmäisen vanteen takuuna ja n.puolen vuoden päästä toisen kajahdettua senkin halvemmalla kuin olisin yksityishenkilönä pystynyt itse hommaamaan, kotiin toimitettuna. 

Onneksi run flatit olivat sen verran kuluneet, että sovittiin MPSMotorsin Mikan kanssa heti ostohetkellä hyvä diili uusista kesäpyöristä ja pian alla olikin Contin Sport Contact 5P:t, edessä 225/35R19, takana 265/30R19. Pitoa löytyi ja hiljaisemmat ja mukavammat, kuin typerät orkkis run flattit. 

Taisi olla 160Tkm huolto johon piti Bemmi viedä, naapuri suositteli Kirkkonummen First Stoppia ja tästä tulikin sitten paikka mihin menen aina perheen autoja huollattamaan. Kyseessä oli ns. pikkuhuolto, ts. öljyn ja suodattimen vaihto, hinta 180€. Enpä ollut edellisen elämän kokemuksien perusteella kuvitellutkaan, että tällaisien pelejen huollot ovat normiautojen tasolla. 

Toinen ajovalonpesin tuppasi useammin tai harvemmin jäämään törröttämään ylös, ensin harvemmin sitten useammin, kun likaa pääsee enemmän pesimenvarteen. Kuulemma suht yleinen bugi näiden vuosimallien 3-sarjalaisissa. En pitänyt hoppua sen korjauksen kanssa, kunnes muovinen puskurin suojaläppä, joka nousee pesimen päälltä oli lentänyt pois ja puskurissa siis ammotti reikä, johon pääsee entistä enemmän likaa. Pari isomman ketjun huoltamoa kun soitin läpi ja sieltä ei tiedetty oikein mitään, neuvoivat kääntymään merkkihuollon puoleen. 

Entisenä mersun ja audin omistajana, merkkihuolto oli viimeinen paikka mihin halusin autoani viedä, mutta ajattelin, että "no jospas Bemarilla se(kin) toimii. Molemmat ajovalonpesimet vaihdettiin kun puskuri kerran pitää irrottaa kuitenkin ja työ olikin se kallein, mutta nyt sain samalla työllä molemmat pesimet vaihdettua, tämä teki 314€. No ei siinä mitään, kun odottelin autoani kahvia juoden, niin huollon vastaanoton kaveri tuli sanomaan, että valmis, mutta sen ehjänkin pesimen päällinen luukku saattaa sitten lentää motarilla jossain välissä irti, kun luukun jouset ovat vanhat ja kuluneet. No ei siinä mitään, olihan se pesinkin jo vaihdettu, eli jos lentää jossain vaiheessa irti, niin sitten tulen ostamaan sen 55€(!?!) maalatun muovinpalan. Piti ehtiä siitä töihin ja matkalla testasin heti pesimiä ja kappas kappas se toinen puoli, joka toimi aikaisemmin jäi raolleen, kun muovinen puskurin suojaläppä meni aina pikkaisen vinoon. Sama tapahtui joka kerta, olikohan se vanhempi läppä nyt laitettu jotenkin huonosti sitten kiinni? Soitin Espoon Laakkoselle ja kerroin asiasta, tyhmänä optimistina odotin jotain tyyliin: "onkohan meillä laitettu se läppä huonosti takaisin, tuo toki tänne vaan, niin tarkistetaan asia. Voihan olla, että vanha läppä ei ole kestänyt irrotusta ja takaisinlaittoa, mutta katotaan ja tilataan uusi tarvittaessa" Vastaus puhelimessa oli itseasiassa: "Joo'o ei kuulu meille, on sanottu, että toinen läppä on vanha. Ei kuulu meille!" Niin sanottiin joo autoa palauttaessa, että "se saattaa lentää irti motarilla", jos tilausta tehdessä olisi sanottu, "sitä vanhaa läppää ei saa varmaan kunnolla takaisin, vaihdetaanko tänkin läppä, +55€, ja odottelua, että se muovinpala saadaan maalattuna joku toinen päivä", niin olisin SILTI vaihdattanut senkin ylihintaisen muovinpalan, kun ei se tuohon yli 300€ laskuun enää paljon olisi tuntunut, mutta olisipa saanut kunnolla tehtyä. En jaksanut kuunnella enää kolmatta kertaa "ei kuulu meille", vaan löin luurin hiilestyneenä kiinni. Muutaman päivän päästä tuli tekstari, jossa pyydettiin palautetta käynnistä: Annoin palautteen ja kerroin koko saman stoorin siihenkin, en koskaan kuullut tästä enää mitään. Ilmeisesti sama tyyli pätee muidenkin merkkien asiakkaisiin, sillä Skodalla silloin ajava kollegani totesi: "Laakkosella asiakas on aina väärässä!". Virheitähän sattuu kaikille, mutta se miten valituksiin suhtaudutaan ja palautteeseen vastataan pitäisi olla asiakaspalvelussa aika selvää. 

19" M3 CSL replica vanteet kesäpyörissä. Takana leveämpi vanne ja rengas isommalla konkaavilla.

Talvirenkaina oli Kumhon V-nopeusluokan kitkat ja ajattelin, että "no niin, taas mennään", takaveto ja surkeat renkaat. Ilokseni olin väärässä, nopeusluokasta huolimatta nämä oli ostettu suomalaisesta rengasliikkeestä ja olivat aivan riittävät tänne uudenmaan lumen/sohjon/jään sekoitustalveen. Eivät missään nimessä erinomaiset, mutta "riittävät" isotehoiseen takatuuppariin talviajossa. Bemarin loistava painojakauma ja alusta pitivät hyvin huolen siitä, ettei tällä jää jumiin lähdettäessä puolen metrin loskastakaan. Sekään ei kyllä auttanut sitten umpijäisellä parkkipaikalla pilkkireissulla, siinä oli oikeasti ongelmia, nastat olisi tulleet tarpeeseen. Veikkaisin, että kunnon huippunastoilla tämä yllättäisi talvellakin, varsinkin jos laittaisi (esim. Quaifen) lukkoperän. Lukkoperä on muuten varuste mikä pitäisi löytyä joka ikisestä takavedosta VAKIONA, kustannus taitaa olla ainoa syy miksei sitä käytetä. Siinä on syynsä miksi jenkit kutsuvat ilman lukkoa varustettuja takatuuppareita "peg-leg"eiksi (puujalka), siltä se meno tuntuu sen jälkeen kun on kokeillut lukkoperällistä takavetoa.

Summa Summarum:

Sen verran loistava vekotin, että entisestä "mersu miehestä", joka oli valmis pitämään Bemmejä yliarvostettuina vehkeinä, tuli kerrasta BMW mies:) Mitä sitä turhia kaartelemaan, paras auto mitä olin tässä vaiheessa omistanut. Vanteiden kanssa kävi paska säkä, mutta vanteita ja renkaita nyt saa mistä vaan ja mimmoiset haluaa, muuten tämä teknologiaa täynnä oleva nokiLEKA oli luotettava kuin puuhella! 6,7L kulutus 100km:llä jatkuvasti autossa, joka ampaisee 0-100km/h n.4.6sekunnissa (mitattaessa puhelin ei oikein pysynyt missään ihan täysin vaakatasossa, vaan lensi takaikkunalle mihin aivonikin olisi lentänyt ilman niskatukea) on aika perverssi yhdistelmä.

Mutta mutta, luonto puuttui peliin ja n.kuukausi oston jälkeen kävi ilmi, että vaimo odottaa toista lastamme. Isot lastenrattaat siis tulisivat olemaan kyydissä vieläkin pidempään ja ajatus, että jokaisen työpäivän päätteeksi äheltäisin KAHTA lasta turvaistuimiin takapenkille 2-ovisessa ei enää näyttänyt niin ruusuiselta. Nelivetoakin teki taas mieli, onhan se vaan parempi, kun kaikki pyörät vetävät :) 

Mitäs seuraavaksi? Bemari osoittautui parhaaksi autoksi mitä minulla on ollut ja 3.0 biturbo rivikutonen aivan uskomattomaksi koneeksi. Isompi ja looginen valinta olisi tietysti 535xd, mutta tässä vaiheessa F10/F11 koriset olivat liian korkeissa hinnoissa. Edellinen 5-sarja kuuluu BMWn kautta aikojen rumimpaan muotoilukieleen ja johtaja, joka hyväksyi Banglen suunnittelijaksi yhteenkään malliin on toivottavasti älynnyt ostaa miljoonabonuksillaan silmälasit!

Unelma Bemu joutui siis odottamaan vielä ja seuraava looginen merkki oli sitten Audi tai Mersu. Piti olla neliveto, farkku, nahkasisusta, kaikki herkut ja 6-pyttynen turbodieseli vähintäänkin:) Tämä löytyi, eli seuraava etappi: Audi A6 Avant 3.0TDI Quattro S-line -2011

"Johtotähti?" Mercedes Benz E220cdi Classic -2003

Johtotähden taksimalli, ei pahan näköinen ollenkaan. Oikein mukava kyytikin. Pikkuvikoja löytyy.

Pentti Perusteuvon osio: Ökyauto taas, mikä näissä on muka parempaa, kuin satavarmoissa japanilaisissa? Jaa 4-pyttynen diesel sanoit, saako mersulta sellaistakin? No varmaan se on joku ylimonimutkainen miljoonaventtiiliä per sylinteri kuitenkin ja ylikallis huoltaa. Takaveto ainakin on ihan masokismia, mitä sillä tekee, talvella vaarallinen. Höh!

Autoihmiset lukekaa eteenpäin:

Ensi tunnelmat:
Onhan se Mersu, hiljainen ja varsinkin mukava olematta mikään lulla. Konepellin alta kuuluva klonkuti klonkuti klonkuti pikkudiesel vähän laimentaa limusiini fiilistä, mutta ikkunat kiinni ei sekään pahemmin kuulu. 5-lovinen automaatti vaihtaa kuten mersun laatikon kuuluukin, eli upeasti ja matkanteko on hiljaista nautintoa.

Hyvän näköinen se kyllä on, muotoilu on W211 korissa elegantin ajaton .  "Vain" 17tuumaiset vanteetkin näyttävät jo hyvältä.

Tarkempaa arvostelua:

2.1 litrainen R4 turbodiesel, 150Hp/340Nm. Ajettu ostettaessa: 220000Km

E-sarjan karvalakkiversiolla saa käytettynä aika pienellä ostobudjetilla jopa ylelliseksi verrattavan kyydin. Tilava ja mukava perheauto jota on mukava ajaa vaikkei suorituskyky juurikaan eroa peruskinnereistä. Se liikkuu "riittävästi", dieselin vääntö on koko ajan läsnä ja mersun kokemus automaattilaatikoissa ei petä tässäkään, yhdistelmä on ilo ajaa. Takakontti on suht tilava sedaniksi, mutta tässä yksilössä ei ollut kääntyviä takapenkkejä, eli ihan turha yrittää mitään isompaa saada kyytiin, paitsi repsikanpenkille, johon jouduin lumikolankin kaupasta laittamaan. Ei mahtunut takaovesta sisään, eikä takakonttiin, mutta etupenkki nurin ja siihen meni ja mahduin jotenkin vielä ajamaankin. 

Vääntö todellakin on hyvä näissä dieseleissä, ajaminen on helppoa ja vaivatonta. Olin valmis etukäteen väittämään vastaan, kun kaikki hehkuttavat turbodieselien vääntöä, mutta olin väärässä, vaikka olin tottunut isoihin bensakoneisiin. Näissä dieselturboissa se vääntö vaan sattuu olemaan koko ajan läsnä, eikä pedaalia tarvitse välttämättä polkea niin kovaa ohituksissa. Itseasiassa se ei paljon auta, kun höökää ei tule lisää kierrosten noustessa tarpeeksi korkealle.

Yllättävää kyllä miten pieniruokainen tällainen suht iso sedani voi olla, sain jatkuvasti lukemiksi 4,7L/100km. Suurin osa tuosta on maantieajoa, mutta myös vähän kaupunkia. Pienet lukemat isolle ja mukavalle autolle, jolla kuitenkin pääsee ohikin suht vaivattomasti.

Painojakauma tuntui olevan parempi, kuin esim. 124 koristen R6 malleissa (joista autokriitikolla on omistajakokemusta) ja tämän huomasi talviliukkailla. Liikkeellelähtö oli hangessakin suht varmaa, vaikkei nopeasta voidakaan puhua. Luistoneston softa vaikutti olevan sama surkea, kuin W202 C-sarjalaisessakin: polkaise tallaa liukkaalla ja perä lentää sivuttain ja SITTEN luistonesto leikkaa kaikki tehot ja olet poikittain tiellä pysähtyneenä. Onneksi sen saa napista pois päältä ja KOKONAAN kunhan pidät nappia pohjassa n.7sek. Tällöin kaasulla voi ohjata ja tehot eivät häviä kesken vastaliikkeen ja tällä voi pitää hauskaakin.

Edustuslookkia pienellä budjetilla.

Vaihteisto:

Tuttua ja turvallista mersumiehille, sulavat mukavat vaihdot, mutta silti nopeat. Mersu osaa tehdä loistavia automaatteja pitkällä kokemuksellaan ja tämä ei ole poikkeus. Tottelee myös ripeää pedaalin polkaisua tarvittaessa hyvin. Lootasta löytyy kaksi ajomoodia: W (winter) ja S (Summer/Sport, take your pick). Talvimoodi on nimensä mukaisesti liukkaille tarkoitettu ja rauhallisiin lähtöihin liukkailta, pitää isompaa pykälää päällä tiukemmin ja lähteekin liikkeelle kakkosella. S on siten ikäänkuin "normi" ajelulle, ei tässä mallissa voi sportista puhua.

Alusta:

Toinen asia mitä mersu on aina tehnyt hyvin (ainakin isoissa malleissa) ovat alustat. Tämäkin on mukavan pehmeä auto ajaa, mutta se ei ala nojailemaan tai niiailemaan mutkissa jos haluat ajaa "sporttisesti". Mukava on itseasiassa lievästi sanottu, kyyti on suorastaan majesteetillinen. Hoitaa koko paletin oikein hyvin. 

Sisusta:
Hyvin tehty, jykevät napit, kuten Mersulta odottaakin. Mielestäni kaunis ja seesteinen ajoympäristö lukuunottamatta tämän karvalakin kangasverhoilua, mutta sekään ei sentään ole häiritsevän karmea vaan onneksi suht huomaamaton. Tummaa on sävyt, mutta itse koin sen rauhoittavaksi ja sopivaksi. Classic mallissakin on ihan oikea jalopuu verhoilu, kuten mersulla on tapana. Ajoasennon saa oikein mukavaksi monipuolisten säätöjen ansiosta, mutta taas kerran karvalakkisuudesta johtuen, kaikki on fyysistä työtä, ei ole sähkösäätöjä penkeissä. Toki ikkunat ja peilit ovat sähkösäätöiset, ei mersukaan ihan kaikkea raaski laittaa lisävarustelistalle. Mersu näyttää kopioineen hyvän idean BMWltä automaatti-ilmastointiinsa, eli pyöritettävän kuuma/kylmä rullan SEN LISÄKSI, että lämpötila valitaan omista napeista. Tällä pystyy estämään automaatti-ilmastoinnin ainoan ärsyttävän puolen, eli esim. kesäkuumalla auringossa paahtuneessa autossa se puhaltaisi jääkylmää päin pläsiä hyvinkin pitkään...rullaa nappi keskelle tai jopa lämmin asentoon, niin ilmastointi ei raivolla puhalla jääkylmää, muttei kuitenkaan lämmitäkään yli valitsemasi lämpötilan. Sama talvella toisinpäin. Olikohan tuossa lauseessa mitään selkeetä? No toivottavasti.

Elegantin tyylikäs on paras mitä tähän keksin.

Takapenkillä on kohtalaisen mukavat tilat ja kaikille takseista tutut. Eipä kyllä tällaisen karvan vajaa 190cm kuskin takana enää niin hulppeat tilat olekaan, mutta mahtuu ja ihan mukavasti.

Köh* Vähän se eleganssi katoaa, kun tätä verhoilua lähemmin tutkii. Voi melkein haistaa kebabin ja viinan. "Mihis ajetaan?"

Tulee mieleen vanha, arvokas hovimestari. Vähän raihnainenkin.

Omistaminen:

Mersulta odottaisi täydellistä luotettavuutta jossa öljynvaihdot ovat ainoat mitä tarvitsee tehdä. Niinhän se oli ennen..."SRS restraint system defective" ilmoitus oli ensimmäinen ihmetys, joka kyllä lähti vikakoodien nollauksella, mitään oikeaa vikaa ei ollut. Webaston oli ilmeisesti asentanut joku lauma apinoita ja se jäi väkisin pyörittämään ilmastointia, vaikka kellon mukaan ei ollut päälläkään. Noh ennenkuin akku tyhjeni niin äkkiä huoltoon, siellä selvisi, että webastosta on jätetty joku piuha kokonaan pois ja on muutenkin "vähän kumman näköinen asennus". Noh lääke oli kuitenkin webaston kolmen sulakkeen irroitus ja takaisinlaitto, eipä tullut mieleen, että ne ovat ihan näkyvällä paikalla, olisihan tuon lääkkeen annostellut itsekin. Seuraavaksi alkoi kuulumaan narinaa takaata, eli Mersu ihmisille tuttu "narinahela" oli tullut tiensä päähän. Yllättävää oli, että se vasta sisäänajetulla mersulla jo menee, eihän mersussa 220TKm pitäisi tuntua missään. Tässä vaiheessa "SRS restraint system defective" syttyi taas. Taka rekisterivalon polttimo herja syttyi myös ja vaikka polttimon vaihtoi uuteen, niin herja ei lähtenyt pois ennenkuin otti umpion uudestaan auki ja putsasi vähän ja silloinkin herja hävisi vasta 4n käynnistyksen jälkeen, vaikka lamppu toimi hienosti koko ajan. Herja myös syttyi uudelleen 7n käynnistyksen jälkeen ja sammui taas jossain vaiheessa. Todella "laadukkaat" piuhat näyttää olevan. Ajat ovat todellakin muuttuneet, mersun säästökuuri voittojen maksimoinniksi kantaa tässä(kin) hedelmää. Tässä vuosimallissa oli myös SBC jarrut (Sensotronic Brake Control), jotka olivat surullisen kuuluisia monen tuhannen huoltohommista sekä ranskalainen moottorin jäähdytin, joka suurella todennäköisyydellä ajan kanssa päästäisi glykolia vuotamaan vaihteistoöljyn joukkoon (vaihteistoöljy kiertää myös tämän syylärin kautta).

Summa Summarum:

Mukava, tilava perheauto, nykyään jo käytettynä tosi halpa. "Kalliin" näköinen ja oloinen, Seiskan toimittajat luulevat "ökyautoksi", kun eivät mistään mitään tiedä. Mikäli et odota ihmeitä suorituskyvyltä ja sisäistät, että ainakin pikkuvikoja löytyy (tai ehkä jopa isojakin), niin ihan budjetti "edustus" autohan tässä on. Minua kun tämä pikkudieseli ei muuten oikein sytyttänyt ja kaikki yllä olevat viat tulivat alle 5kk omistajuuden aikana, niin en uskaltanut jäädä odottelemaan jos jarrujärjestelmä leviää tai "glykolilaatikko" iskee kohdalle. Totesin, että jos kerran pikkuvikoja pitää korjailla nykyään jopa taksimersuissa, niin voisihan sitä ostaa taas auton, joka sytyttää kunnolla. Mersun laatu ei siis todellakaan ollut entisensä verrattuna edellisiin mersuihini (-93 320CE Sportline, -94 C280 Elegance), jotka olivat luotettavia, kuin se kuuluisa sveitsiläisen junan vessa. Päätin antaa pahimmalle kilpailijalle mahdollisuuden ja ostaa ensimmäisen Bemarini.

Seuraava etappi: BMW 335cdA M-Sport -2008

"Kröhöm" VW Jetta 2.0TDI DSG -2008

Oooooh mikä intohimoinen kaunotar ja moottorina (äänestä päätellen lottoarvontakone jossa on muttereita) taloudellinen tiisselikone.

Pentti Perusteuvo: No niin vihdoink...Pentti hiljaa, ketään ei ihan oikeasti kiinnosta!!!


Hypätkää vain suosiolla seuraavaan etappiin ja onhan se sentään MERSU:
Mercedes-Benz E220cdi Classic -2003

Tai jos jotain villimpää haluaa, niin hyppää suoraan tähän:
BMW 335cdA M-Sport -2008

"Romurautaa rakettimoottorilla" Audi S4 4,2 Quattro vm.2003

                     

Kulkee, ärjyy, vetää joka nurkasta, pysähtyy hyvin, kantaa perheen ja tavarat, puskee, hajoaa.

Pentti Perusteuvon osio: Järjetön moottori, järjetön kulutus, kallis huoltaa. Saahan sitä tilavaa farmaria muitakin kuin jotain ylihintaisia saksalaisia, esim. Toyota. Miksi pitää aina olla nahkapenkit, nehän ovat kylmät talvella ja kuumat kesäl...blaa blaa blaa.

Autoihmiset lukekaa eteenpäin:

Ensi tunnelmat:
Talvi, eli Quattro keli, mikäs sen mukavampaa tällä ajella. Roaaargh, V8 ärjyy ja Quattro repii joka nurkasta, ei paljon lumi menoa hidasta. Saksalaista laatutyötä, jykevä ja tarkka täsmäinstrumentti, ei epämukava, vaikka sporttinen.

Komea kone ja ilmeisesti kenkälusikalla survottu A4:n koriin.

Tarkempaa arvostelua:

4,2 V8, 344Hp,410Nm. Ajettu ostettaessa: 161000Km
Himmel! Oikein sielukas kurnutus alkaa heti avaimenkäännöstä, yllättävää perhefarkulle, kaikkea ne saksalaiset keksivätkin. Kaasua polkaistaessa kuulostaa, kuin joku olisi laittanut sinappia Panzer IV vaunun hanuriin, mutta liikkeellelähtö on tässä huomattavasti äkäisempää. Tämä on sportti V8, eikä mitään pyttyjen lepuutuksia löydy, vaan kaikki kahdeksan murisevat jatkuvasti.
Päästöjä?: Juu juu löytyy, seuraava kysymys.
Kulutus: noh V8 ja jatkuva neliveto, sehän on resepti ekoautoilun kuninkuusluokkaan. Kulutus heilui koko ajan siinä 13-14L/100km paikkeilla. Vääntöä löytyy koko kierrosalueelta, voit ajaa kolmosella hitaaseen mutkaan ja jatkaa vaihtamatta vaihdetta tai kiihdyttää kakkosella motarille ja heivata suoraan kuutoselle. Keppiä ei tarvitse turhaan hämmennellä, kulkee melkein millä vaihteella vaan.

Ulkonäkö ei paljon eroa perus A4:sta, ituhipit tuskin tulevat vääntelemään tämän korsteenin tuulilasinpyyhkijöitä, kun eivät erota sitä A4 dieselistä. Autoihmiset kyllä erottavat tuplaputket ja alumiiniset peilinkuoret, mutta isot vanteet ja S merkit saattavat löytyä nykyään joka toisesta teinitunari audista.
Suhteellisen normi ulkonäkö ja neliveto farkun käytettävyys ovatkin yksiä viehätystekijöitä tässä pelissä. Normiautoilija ei osaa aavistaa, että Audi on jonkun hepulin vallassa päättänyt väkisin survoa V8in normi A4n keulan alle. Kuvittele kaikkien tuntema mukava pastori rippijuhlassa, jolle iskee flashback päälle nuoruuden happotripistä ja alkaa kuseskella nurkkiin, lääppiä naisia ja tiputtaa yhdellä iskulla vastaansanojat, niin perverssi yhdistelmä tämä on.
Kone on itseasiassa 5cm lyhyempi, kuin vastaavan S6en kone, vaikka niitä helposti luulisi samaksi moottoriksi.
Jarruvoimasta vastaa "tarpeeksi" isot levyt ja männät ja vekotin pysähtyy hyvällä pidolla tarvittaessa jopa väkivaltaisesti naamaasi kohdellen.

Vaihteisto:
6-pykäläinen manuaali sopii tähän peliin kuin nappi silmään, lisää vain hupia leikkiä talvikeleillä. Liikkeellelähtöä helpottaisi kummasti jos kytkin vapauttaisikin kunnolla, mutta paskana mikä paskana tässä yksilössä. Toooodella nätisti pitää lähteä ykkösellä, jottei sammuta konetta. Vaihtoehtona tietysti lähteä kunnon kaasulla ja päästää kytkin, mutta sitten tämä ko.yksilö poltti heti kytkintä. Tämän "pienen" liikkeellelähtö oikun jälkeen toimii oikein hyvin, vaihteet menevät nopeasti ja upeasti sisään ja ajaminen on nautinto.

Alusta:
"Mukavan" jämäkkä, todella hyvä ajaa, kuten odottaisikin S4:stä. Varmasti liian kova jollekin peruskinnereihin tottuneelle, mutta saksalaisiin nopeisiin perheraketteihin tottuneelle ei paha. Ei pamahda töyssyihin, eikä aiheuta paikkojen tippumista tai luiden murtumisia töyssyyn ajettaessa, vaikka kuski saattaakin vähän hypähtää terävimmissä töyssyissä. Välttäisin kyllä mukulakiviä, mutta ei niiden päälläkään ajaessa ala vihaamaan alustaa. Quattrot olivat vielä tässä vaiheessa 50/50 vetosuhteella ja sen huomaa liukkaalla mutkissa, kun V8 pannu roikkuu etuakselin etupuolella, puskee. Kone on kylläkin kevyt V8iksi, mutta silti S4 on etupainoinen. Tämän voi korjata rallikuskimaisella ajotyylillä jos tilaa riittää ja polkaista raivolla nelipyöräluisuun koko vehje ja ohjata kaasulla. Kunhan keula osoittaa "sinnepäin" oikeaan suuntaan, niin lämän voit painaa tiskiin, muu auto seuraa kyllä perässä. Muilla kuin talviliukkailla tätä ei tapahdu, Quattro pitää vesikelilläkin keulan kurissa ja tuntuu nopealta ja täsmälliseltä ja sitä se onkin.
Sisusta:
Noh se on Audi: hyvin tehty, jykevä ja nappulat ovat siellä missä perus A4:sakin. Erona musta nahkainen sporttiratti S4 logolla ja mustat Recaron sähkösäätöiset nahkajakkarat. Ajoasennon saa säädettyä oikein mieleisekseen. Muistipaikkoja ei valitettavasti tässä yksilössä ollut ja ratin asennon joutuu säätämään ihan käsityönä. Navissa ei ollut levyä, yllätys yllätys, kuulemma "netistä saa poltettua softan siihen". No ei löytynyt oikeaa siihen aikaan, vaikka piratismi olikin tuttu harrastus tuolloin ja työkin serverituessa. En jaksanut sen enempää metsästää netistä oikeaa softaa ja annoin olla. Hanskalokerossa on 6cd:n vaihtaja ja Bosen audiot soivat ainakin riittävän hyvin, subbarikin taisi löytyä muistaakseni. Tavaratilaa ihan mukavasti ja jos vertaa normi "urheiluautoihin", niin sitähän on valtavasti. Keskikyynärnoja oli rikki saranoistaan ja se irtosi avattaessa. Takaluukussa oleva varoituskolmion luukun lukitus oli myös saatu rikki. Mukaan tuli vain yksi avain, kun edellinen omistaja oli senkin hukannut. Kertoo varmaankin miten autoa on pidetty.

Omistaminen:
Tuskaa! Yksi puola kajahti viikossa, mutta Audilla sattui onneksi olemaan kampanja, jossa ne kaikki vaihdettiin. Vuoden aikana meni seuraavaa: Starttimoottori 570€, venttiilikoppien tiivisteet ja vesipumppu 600€ (Marmoritiskillä olisi ollut 1040€), kuljettajan penkin alas/ylös sähkösäädön moottori puoliksi 150€/lasku. Pissapojan säiliö laski vedet alleen ja tiivisteen vaihdettua toimi jonkun aikaa. Öljytikku napsahti poikki heti ensimmäisellä kerralla takaisin laittaessa. Imusarjan rikkoutuminen priceless!!! (4000-5000€ arvio). Tässä vaiheessa usko meni täysin "hienoihin" autoihin ja tuli kiire hankkiutua tästä rahareiästä eroon. Romut autoliikkeeseen ja vaihdossa jotain järkevää, eli se autohistoriani outo poikkeus:) Kts. Seuraava etappi linkki sivun lopusta.

Summa Summarum:
Sääli. Ideana tämä olisi suht täydellinen peli jollekin perheenisälle, joka ei suostu kodinkoneella ajelemaan, eikä kulutukset kiinnosta, mutta tästä kyseisestä yksilöstä oli jatkuvasti jotain paskana ja korjaaminen maksaa maltaita, hermoista puhumattakaan.
Loistoyksilöitä kuulemma myös löytyy, joiden luotettavuus on kohdallaan ja silloinhan tästä pelistä ei puutu juurikaan mitään. Paitsi jos ajatusmaailmasi on vihreään päin, niin sitä ei tästä väripaletista löydy.

Kuten yllä jo tuli mainittua, niin tässä vaiheessa meni usko näihin "hienoihin" SUOMI-AUTOIHIN, mitä myyvät "asiantuntevat" ja "välittävät" asiakaspalvelun "ammattilaiset". Ostetaan sitten peruspaskaa seuraavaksi jos se vaikka toimisi, oli ajatukseni. Tässä vaiheessa alkoi myös Autokriitikon diesel aikakauteen siirtyminen, kun sitä vääntöä oli hehkutettu joka tuutin täydeltä ja kun perusbensakoneen polkeminen ei oikein ajatuksena innostanut. Muutosta johtuva uusi pitkä työmatkakin teki tämän siirtymän loogiseksi.

Seuraava etappi: VW Jetta 2.0TDI DSG -2008 ja koska ketään ei se kiinnosta, niin hyppää suoraan tähän: BMW 335cdA M-Sport -2008

"Barry White?" Chrysler 300C HEMI 5,7 vm.2006

           Se on iso, se on amerikkalainen, siinä on bassoa ja iso sydän. Sehän on 300C HEMI. 

Pentti Perusteuvon osio:

Aivan liian suuri moottori, kuluttaa paljon, turhan iso muutenkin, huollot kalliita. Ei kannata, osta Kia.

Autoihmiset, lukekaa eteenpäin:

Ensi tunnelmat:
Burrrrrrm, polkaise talla pohjaan ja jopa vakioputkilla on havaittavissa, että kyllähän se V8 kuulostaa paremmalta, kuin mikään muu moottori. Suhteellisen hyvän äänieristyksen takia, V8n murina tulee todella matalalta, eikä mitenkään häiritsevästi missään ajotilanteessa. Tällainenkin malmikasa lyö penkkiin kiinni, kun annat kenkää ja murinoita on nautinto kuunnella. Tilaa on tajuttomasti matkustamossa, niin etu, kuin takapenkkiläisillekin ja takakonttikin on sedaniksi iso.
Kyyti on pehmeän mukavaa ja poppivehkeet ovat suorastaan nautinnollisen loistavat.
Loistava perheauto siis isukille, joka ei ole ainakaan vielä menettänyt lopullisesti elämäniloaan.

Now THAT's what i call an engine!

 Tarkempaa arvostelua:
5,7 V8 HEMI, 340Hp, 530Nm. Ajettu ostettaessa: 53000Km
Hulvattoman hauska kone, kuulostaa komealta, kun antaa kenkää, mutta älä odota muskelisoundeja, niitä varten joudut tekemään putkistolle muutoksia. Koneessa on myös MDS (multi displacement system), eli moottori käy vain neljällä pytyllä alle 3000rpm ajossa ja loput neljä ovat lepuutustilassa. Tämänkin takia ei normiajossa saa nauttia muskelisoundeista, mutta ripeä kaasujalan ojennus saa kaikki kahdeksan pyttyä syttymään saumattomasti ja äänimaailma muuttuu suht tavallisesta oikein sielukkaaksi nautinnoksi. Ilmeisesti systeemi todellakin auttaa myös kulutuksessa, nimittäin omassa ajossani pääsin jatkuvasti 10-11L/100km lukemiin, vaikka aina kiihdyttäessä motarille tai ohittaessa halusin nauttia kickdownilla menosta. Ei ole paha lukema tuolla koneella ja massalla. Älä anna vääntölukeman hämätä, kyseessä on bensakone, eli tuo vääntö ei tule alhaalta, vaikka jossain autotesteissä kehdattiin kehua alavääntöä. Kyllä tätä 1910Kg:n massaa pitää käskeä. Kyllähän se helposti lähtee liikkeelle mistä vaan, mutta jos haluat, että se lähtee NOPEASTI varsinkin moottoritienopeuksissa ohituksiin, niin pedaali kannattaa polkaista pohjaan. Kyllä se siis lähtee, todellakin lähtee, niin, että uppoat nahkapenkkiin, mutta se vaatii riuskemman otteen kaasupolkimesta. Kaiken kaikkiaan hauska auto ajella ja katsella.

Vaihteisto:
Jenkkivaihteisto taitaa olla vähän mukavuuteen säädetty ja sport asetusta siitä ei löydy, eli tämä osaltaan selittänee kovan käskytyksen tarpeen nopeassa ajossa. Parempi niin, koska tällaisella limusiinilla nautiskelee mukavasta ajosta suuren osan ajasta ja jatkuva sporttinen käyttäytyminen tod.näk pilaisi vain ajonautintoa. Autostick toiminnolla voi keppiä vasemmalle heilauttamalla tiputtaa pykäliä ja näin voi valmistautua ripeään ohitukseen jos ei huvita aina huudattaa V8ia kickdownilla.

Alusta:
Alusta on jenkkityyliin mukavan pehmeä ja tällä onkin oikein mukava ajella, varsinkin jos olet eurooppalaisiin/japseihin tottunut. Voisi sanoa, että tuntuu jopa jenkki lullalta, mutta ei jää sentäs valoihin keinumaan pysähtyessä. Jenkkeihin tottuneelle taas tämä ei varmasti ole TARPEEKSI pehmeä ja lullamainen.

Sisusta:
Sisusta on varmaan hienoin mitä jenkkiautossa olen vakiona nähnyt, se ei tunnu halvan muoviselta, kuten surullisen moni muu jenkki. Ei se saksalaisille todellakaan pärjää laatutuntumassa, mutta näyttää hyvältä ja mikään ei natise, kolise, eikä irtoa. Keskellä kojelautaa komeileva analoginen kellokin tuo entistä enemmän mieleen "budjetti Bentleyn/Rolls Roycen", kuten ulkopuolikin vähän muistuttaa. Nahkapenkit ovat mukavat ja isot ja "easy entry" toiminnon avulla "perus" amerikkalainenkin ennen menemistään biggest loser ohjelmaan mahtuu rojahtamaan nahkasohvalle.

Ei hassumpi paikka istuskella

"Easy-entry" siis toimii niin, että penkki liukuu sähköllä taaksepäin ja ratti ylöspäin, kun otat avaimen virtalukosta. Näin ollen on enemmän tilaa könytä autoon ja ulos. Kun laitat avaimen virtalukkoon, niin ratti ja penkki liukuvat asentoon johon ne on muistipaikassa tallennettu. Muistipaikkoja on kaksi ja ne voidaan myös ohjelmoida kahteen eri avaimeen, eli määrättyä avainta käyttäessä siirtyvät penkki, ratti, polkimet, peilit ja radiokanavan muistit sen avaimen mukaan. Kyllä, polkimetkin ovat sähkösäätöiset:) Ajoasennon saa siis selkärangaton lippiksellä varustettu neandertalikin suht mukavaksi säädettyä.

Vakio look

Omistaminen:
Vakuutukset maksavat enemmän, kuin peruskinneriin, mutta mikäpä ei täällä Suomen onnelassa maksaisi.
Kulutus normiajossa yllättävän pieni tällä massalla ja koneella, eli n.10-11L/100km, ei paha.
Alustanosat ja jarrut ovat alimitoitetut tähän massaan, eli voit odottaa niiden kulumisia.

Lukkoperä pitäisi olla kaikissa takavedoissa vakiona, varsinkin tällaisessa painavassa V8 vehkeessä. Talvella loskasohjossa yhtä onneton pääsemään liikkeelle, kuin Mersun takatuupparitkin, eli suurin osa painojakaumasta on edessä, eikä painoa ole perässä vetävien pyörien päällä tarpeeksi. Vanha kunnon betonisäkit peräpainona varmaan auttaa asiaa, mutta itsellä oli 80kg pihalaattoja takakontissa ja se ei kyllä vielä paljoa auttanut, kun parkkipaikalta piti peruuttaa vähän ylämäkeen lumihangessa. Alla oli suht uudet Hakkapeliitta 5:et, eli renkaat kyllä toimivat.

Ostin tämän Espoosta eräästä isosta autoliikkeestä. Etujarrut alkoivat vinkua 2kk ostamisen jälkeen ja palathan siellä oli loppu. Tuohon aikaan ei vielä löytynyt netistä USA:ta lukuunottamatta noita varaosia, joten oli pakko mennä merkkihuoltoon ja "marmoritiski" olikin maineensa veroinen tässäkin merkissä. Etujarrupalojen vaihto, ei siis levyjä, hinta: 580€!!! Mitä vit...? Ihanko tosissaan olivat, no kyllä olivat, jenkeistä palat olisi maksaneet varmaan n.80$ yhteensä.

Täristi aluksi ajossa, vanteet tasapainotettiin ja toinen eturengas täristi muuten vaan, eli se vaihdettiin uuteen. Takarenkaat olivat aika loppu, mutta ne ovat "kuluvia osia" eikä niitä saanut uusia myyjän laskuun.
Ensimmäinen huolto tuli myös hyvin pian eteen, taisin selvitä muistaakseni 600€lla, mutta: "hammastanko ja etutukivarsien puslat on väljiä ja pitää vaihtaa. Hammastanko olisi ollut 900€ ja tukivarret n.540€/kpl, ei kuulemma saa pelkkiä puslia! Noh soitto myyjälle, kun kyseessä oli silloin 3.v ja 54000km ajettu auto ja myyjä lupasi hoitaa hammastangon, mutta "sitten mä en parsi enää kasaan, johan se on vanhakin"! Joo'o onhan se kohta paalutettava tollanen romu, ku OIKEEN 3VUOTTA VANHA! Päätin laitattaa polyuretaanipuslat superflexiltä, kun kerran vakiopuslat on niin laadutonta, että menee 54tkm:n kohdalla jo loppuun. Tilasin netistä puslat 180€ ja prässäytin perus korjaamolla paikalleen. Hieman ärsyyntyneenä soitin kuitenkin kuluttaja-asiamiehelle, joka sanoi, että kyllä yleensä tässä vaiheessa myyjä maksaa ainakin puolet noistakin. No ei myyjä kuitenkaan maksanut, mutta hänen pomonsa maksoi, kun hänelle soitin ja kerroin kuluttaja-asiamiehen kommentit. Pomokaan ei kyllä suostunut maksamaan asennuskustannuksia puslista, mikä oli outoa, kun säästin heiltä kuitenkin yli 900€ tilaamatta merkkiliikkeen kokonaisia tukivarsia!!! Tässä vaiheessa alkoi toden teolla valkenemaan ensimmäisen "SUOMI-AUTONI" "ylivertaisuus" sekä suomalaisen autoliikkeen tapa jättää kaikki tekemättä, kun eihän niitä kukaan huomaa toivottavasti. Myöskin vääntäminen puhelimessa myyjän pomonkin kanssa pisti ihmettelemään, että onko näiden ihmisten palkasta tai bonuksista pois todellakin nämä takuukorjaukset vai mitä vi....a ne siellä vääntävät vastaan?!? Tällä asiakkaalla ei ole enää ikinä mitään asiaa sen liikkeen ketjuun, eikä yhdelläkään ystävällä tai sukulaisellakaan jos se minusta riippuu!

Enää osat eivät taida olla ongelma, niitä saa tilattua halvemmalla Saksasta, Virosta, Briteistä yms. Oma talli jos löytyy, niin mikäs siellä jarrupaloja vaihtaa tai tehdä muutkin huollot, hauskaa hommaahan ne on sillon kun ei ole stressiä ja asennuskaljat ja taustamusa kohdallaan.

Pusla episodin jälkeen seuraavana kesänä oli kuulemma "edestä levyt ja palat loppu" ja seuraavassa huollossa olisi tulppien vaihto, 16kpl Iridium tulppia. Ihmettelin jo aikaisemminkin näin -90luvun alun Mersuihin tottuneena, että miksi tulppia pitää olla 2 per pytty. Ei se silti käy yhtä tasaisesti, kuin Mersun suorakutonen M104 moottori. Noh kai siihen joku syy on, onpahan varmempi kipinä. Arvatkaas paljon suomalaisessa korjaamoketjussa olisi maksanut noiden 16 Iridium tulpan vaihto, no 620€. Tulpat olisivat olleet 27€/kpl, jenkeissä setti 16tulppaa olisi n.100$. Koska olin jo huomannut ettei minulla ole aikaa huoltaa enää itse, tai odottaa milloin osat tulevat jenkeistä, olin pääkaupunkiseudun 100€/h autokorjaamojen armoilla. Periaatteeni (eikä kukkaroni) ei antanut maksaa 620€ tulppienvaihdosta ja olin myös kypsynyt talvella jännittämiseen pääsenkö aamulla irti parkkipaikaltani. Päätin siis vaihtaa autoa, siitä lisää edempänä.

More is better:

Ulospäin ei ehkä uskoisi, että tässä autossa pauhasi lähinnä Death Metal

Vakiolookilla tämä limusiini ei oikein päässyt oikeuksiinsa, niinpä päätin tilata jenkeistä kerralla pienen "face lift" operaation verran tavaraa. Tuttu rapakon takana, jonka osoitteeseen tilata helpottaa tätä hommaa kummasti. Ostoslistalle tuli seuraavaa:
- 22" Platinum Shield vanteet (TPMS sensorit suomesta 60€/kpl, eri taajuus Eurooppalaisissa)
- Magnaflow 4" cat-back pakoputket
- Grip tuning grill
- Kromilistat b-pilariin ja takaoven kolmiokohtaan
- K&N vapaavirtasuodatin

Bling bling

Äänimaailma parani huomattavasti Magnaflown putkilla

Rosteripönttö

Niin lookki kuin äänimaailmakin parani oikein mukavasti, näillä virityksillä. Magnaflown putkista tulee oikein mukavan matalat murinat. Käynnistäessä kuulee jo paljon matalamman käyntiäänen ja kaasua kunnolla antaessa matala murina on aika addiktoivaa. Tuo vapaavirtasuodatin oli lähinnä kokeilu, kun olen pitänyt niitä aika pilipali juttuina muuten suht vakioissa autoissa ja eipä tälläkään kertaa mitään tapahtunut suorituskyvyssä, mikä ei yllätäkään. Imuäänet varmaan turbovehkeissä parantuisivat jos sellaista hakee, mutta tässä vapari V8issa voisi hyvin jättää pois moisen. Toki ei tarvitse ilmansuodatinta enää vaihdella, kunhan pesee ja öljyää tuon vapaavirtasuodattimen joskus 120tkm välein.

Suorituskyvyn parantamisessa ensimmäisenä kannattaisi hommata lukkoperä ja heti sen perään Predator "kake", jolla flashataan auto itse minuuteissa ja kake ottaa backupin automaattisesti nykyisestä softasta. Systeemi on hieno, jenkeissä monet firmat, jotka myyvät osia tekevät myös Predatorille ohjelmia ja usein antavat ilmaiset muutosohjelmat, kun lisäät uusia osia autoosi. Valmis kyselykaavake löytyy myös monilta osamyyjiltä, joissa kysytään mitkä pakosarjat autossasi on kiinni, mikä remmiahdin jos löytyy jne. Softa tehdään sen mukaan ja lähetetään sähköpostiisi, jonka jälkeen lataat sen usb piuhalla Predator kakeen ja menet flashaamaan auton. Mikäli joku ei ole hyvin, esim. "nykii vähän 2500-3000rpm" laitat tästä sähköpostia myyjälle ja he korjaavat softaa ja lähettävät sähköpostiisi uuden. Vakio Predator softallakin jo näyttää olevan lukuisia tyytyväisiä asiakkaita. Youtuben videoilla myös näytetään kädestä pitäen miten flashaus hoidetaan.

Mafian työsuhdeauto?

Summa Summarum:

Hieno peli, mukava ajaa, suorituskykyäkin löytyy moiseksi malmikasaksi hyvin. Koskaan ei tien päälle jättänyt.
Huoltoihin saat joko menemään rahaa paljon tai ei juurikaan mitään jos tilaat osasi fiksusti ja vielä laitat omassa tallissa kiinni. Jenkkiautoilijoille peruskauraa ja varmasti tietävät valmiiksi hyvät paikat joista osiakin tilata. 

Tilaa löytyy ja kyyti on mukavaa, Boston Acousticsin audiovehkeet tässä autossa ovat parhaiden joukossa mitä olen ikinä autossa kuullut. Esson pihassa on myös hauska nähdä kokoontuneiden lippispäiden ilmeet, kun autosta nouseekin "keski-ikäinen" hevimies Cannibal Corpse paidassa.

Seuraava etappi: Audi S4 4,2 Quattro